A-studio 21. 2. 2014: Soini ja Pelkonen

"Homot naimisiin! Vieraana kansanedustajat Timo Soini (ps.) ja Jaana Pelkonen (kok.) sekä politiikan tutkija Erkka Railo ja Tahdon 2013-kampanjan koordinaattori Milla Halme."



Toimittaja: Suomi on viimeinen pohjoismaa, jossa tällaista lakialoitetta ei ole hyväksytty, mitä se kertoo Suomesta että meidän eduskunta riitelee tällaisessa asiassa, joka kaikissa muissa pohjoismaissa on jo saatu johonkin sopuun?

Pelkonen: Että olemme ihmisoikeuksien takapajula.

Soini: Ei tietenkään kerro siitä... Maailmassa on 700 miljoonan ihmisen alueella homoliitot sallittu, yli 6 miljardin ihmisen alueella ei ole.... Sitä se kertoo.

Pelkonen: Suomessa yleensä aina halutaan olla siinä joukossa joka käy edellä asioissa ja nimenomaan kuulua pohjoismaiseen yhteisöön, niin se on mielenkiintoista että tässä asiassa sitten katsotaan ihan muualle?

Soini: Minä olen sitä mieltä, että usein nää ihmiset puhuu että pitää olla globaaleja, pitää olla maailmanlaajuista hommaa ja nyt kun se ei satu, niin argumentit vaihtuu.



Pelkonen: Tämä on ihmisoikeuskysymys

Ohjelmassa Soini totesi, että avioliittolaki on jo olemassa ja on tasa-arvoinen niitä kohtaan, joille avioliitto on, siis miehelle ja naiselle, ja että lakia pitää noudattaa.

Nyt onkin kyse siitä, että lakia halutaan muuttaa. Kyseessä on sinänsä terve ilmiö. Yhteiskunnallinen lainsäädäntö ei ole eikä voi olla staattinen, se ei ole Jumalan laki, vaan ihmisten laki. Sitä tulee tarkistaa.

Eri asia sitten mitkä muutokset ovat terveitä ja rakentavia. Jumalan tahdon vastainen kehitys totta kai on rikkovaa, mutta siihenkin on pakko myöntyä, koska yhteiskunta on tarkoitettu kaikille jäsenilleen, ei ainoastaan uskoville. Kaikkien ihmisten oikeuksia pitää kunnioittaa. Kysymys on vaikea.

Henkilökohtaisesti en hyväksy avioliittoinstituution muuttamista. Se ei ole satu jonka kuvastoa voi vaihtaa aikakauden mukaan. Kyse on perustavanlaatuisesta asiasta. Luonnottomuuden laillistaminen ja asettaminen saman arvoiseksi Jumalan tarkoittaman liiton rinnalle tuottaa kansakunnalle kirousta, se murentaa arvoperustaa ja avaa tietä muille luonnottomuuksille ja hillittömyyksille, niiden tulemiselle yleisesti hyväksytyiksi.

Ihminen on luotu mieheksi ja naiseksi. Lapsi tarvitsee isän ja äidin.

Totta on, ettei kaikilla nytkään ole isää ja äitiä, mutta se ei ole ideaali tilanne, jotakin mihin tulisi pyrkiä. On eronneiden perheissä olevia, lastenkoteihin joutuneita ja orpoja lapsia, mutta biologisesti jokaisella on isä ja äiti. Emme voi kysyä järkevästi kumpi sitten on parempi, perhe jossa on äiti ja isä jotka eivät kykene huolehtimaan lapsesta vai perhe, jossa on samaa sukupuolta olevat rakastavat vanhemmat. Se on epärelevantti kysymys, oikeasti epärelevantti. Se on jo lähtökohtaisesti väärä, järjetön kysymys.

Pelkonen: Jokaisen ihmisen tulee olla lain edessä yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa asemassa. Mä pidän sitä kauhean surullisena asiana että tää ei edelleenkään toteudu Suomessa kaikkien kohdalla... Ei ole mitään perustetta miksi lainsäädäntö kohtelee ihmisiä eri tavalla riippuen seksuaalisesta suuntautuneisuudesta... Suuri osa suomalaisista ymmärtää, että jokaisen ihmisen tulee oikeasti olla lain edessä yhdenvertaisessa asemassa, ja kaikkien, jotka haluavat toisiinsa sitoutua sukupuoleen katsomatta jos ovat täysivertaisia ja täysi-ikäisiä ihmisiä, tulisi avioliitto saada solmia.

Pelkosen korostamiin ihmisoikeuksiin Soini vastasi aivan oikein, että samaa sukupuolta olevien liittoa ei ole kirjattu ihmisoikeuskysymykseksi. Se ei ole ihmisoikeuskysymys. Pelkosen väite, että kaikilla tulee olla samat oikeudet, kuulostaa kauniilta, mutta ei kestä tarkastelua. Kaikilla ei voi olla samoja oikeuksia, koska jotkut asiat ovat jo lähtökohtaisesti mahdottomia, poissa laskuista. Samaa sukupuolta olevat eivät voi saada keskenään lasta, se on asia jota mikään juridiikka ei voi muuttaa. Vaatimus että heille tulee juridisesti luoda samat oikeudet lapseen kuin miehellä ja naisella on, on kohtuuton.

Tasa-arvo

Tasa-arvosta puhuttaessa lähtökohdaksi pitää ottaa asioiden luonne. Jos halutaan että samaa sukupuolta olevilla on oikeus parisuhteeseen ja halutaan tämä parisuhde turvata, se voidaan turvata ottamalla huomioon lähtökohdat ja tekemällä tämä rekisteröidyn parisuhteen puitteissa. Vaatimus että samaa sukupuolta olevilla tulee joka suhteessa olla ne oikeudet mitkä miehellä ja naisella on, ei ole tasa-arvoa. Se ei perustu realismiin vaan haaveiluun.

Jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo, mutta selvää on, että arvo toteutuu eri muodoissa, koska ihmiset ja asiat ovat erilaisia. Se, että lintu lentää ja kala elää vedessä, ei ole epätasa-arvoa. Se on luonnollista. Voimme kunnioittaa elämän erilaisia ilmenemismuotoja ja turvata niille yhtäläiset mahdollisuudet toteutua omien lähtökohtiensa mukaan, mutta lähtökohtia emme voi muuttaa. Samaa sukupuolta olevien suhdetta ei voi tehdä sillä tavalla luonnolliseksi kuin miehen ja naisen suhde on.

Jos tasa-arvo määritellään jollain muulla, luonnottomalla tavalla, sitten täytyy tasa-arvon nimissä hyväksyä muidenkin luonnottomuuksien vaatimukset tulla kohdelluiksi samalla tavalla kuin heteroliittoja kohdellaan, saada samat oikeudet, myös adoptio-oikeus.

Kuka pystyy määrittelemään, että liitossa täytyy olla kaksi täysi-ikäistä tai ylipäätään kaksi ihmistä? Jos joku haluaa avioitua lehmän kanssa, millä perusteilla se voidaan kieltää? Millä perusteilla sellaisen ihmisen, joka on rakastunut eläimeen, arvoa mitätöidään kieltämällä häneltä ne oikeudet, mitkä kuuluvat miehen ja naisen suhteeseen? Kysymys voi olla provosoiva, se voi olla järjettömyyden synnyttämää järjettömyyttä, mutta entä polyamorinen suhde. Järkevää ja relevanttia on kysyä, mitä Pelkosen vaatimus "kaikkien ihmisten tasa-arvoisesta oikeudesta sitoutua toisiinsa ja solmia avioliitto" käytännössä tarkoittaa, jos se tarkoittaa sitä, että homolla tulee olla täysin samat oikeudet kuin heterolla. Mitä se tarkoittaa laajemmassa mittakaavassa?

Mitä se tarkoittaa bi-seksuaalien kohdalla? Kolmen henkilön kohdalla, jotka ovat rakastuneita toisiinsa ja haluavat sitoutua ja elää yhdessä? Kysymys on relevantti.

Kirjoitettu ja julkaistu helmikuussa 2014. (Fonttia muokattu syyskuussa 2019 ja siinä yhteydessä muuttui tuo päiväys)